”Olkaa alasti niin paljon kuin voitte!”
Keski-Suomen museon kesänäyttely ”Lydia alaston setelityttö – piiasta jumalattareksi” kertoo Jyväskylän maalaiskunnassa syntyneen alastonmalli Lydia Metsämaan (1893-1981) tarinan. Hänen piirteensä esiintyvät monissa viime vuosisadan alkuvuosikymmeninä maalatuissa tauluissa, freskoissa ja veistoksissa sekä vuoden 1922 seteleissä.
Lydia Metsämaa pestautui 12-vuotiaana pikkupiiaksi opettajaperheeseen Jyväskylään, missä hän lienee päässyt malliksi ensimmäisen kerran. 17-vuotias Lydia teki päätöksen muuttaa Helsinkiin vuonna 1910. Muutaman vuoden kuluttua hän huomasi lehdestä ilmoituksen, jossa etsittiin malleja Ateneumiin. Lydia meni esittäytymään ja hänet palkattiin heti. Lydia toimi mallina myös Helsingin yliopiston piirustussalissa ja Teknillisessä korkeakoulussa.
Vuosikymmenien saatossa mallina ollessaan Lydia sai usealta taiteilijalta lahjaksi eriaiheisia taideteoksia, myös häntä itseään esittäviä maalauksia ja veistoksia. Kotiinsa keräämänsä taideteokset hän testamenttasi Keski-Suomen museolle. Näiden kokoelmateosten lisäksi ”Lydia alaston setelityttö” -näyttelyssä nähdään Eliel Saarisen öljyvärityö ”Setelityttö” Suomen pankista ja Werner Åströmin öljyvärityö ”Aamupesu” Tampereen taidemuseosta. Lisäksi näyttelyssä esitellään Eliel Saarisen piirtämiä vuoden 1922 seteleitä, joissa nutturapäinen nuori nainen astelee alastomana tai vain kevyesti liehuva hamonen yllään. Esillä on myös teoksia Suomen Kansallisgalleriasta.
Lydian piirteet on ikuistettu myös moniin pääkaupunkiseudun julkisiin taideteoksiin. Viktor Malbergin ”Vedenkantaja”-patsas Tove Janssonin puistossa on kenties tunnetuin. Hietaniemen hautausmaalla Lydian löytää Johannes Haapasalon ”Maaemo”-veistoksesta. Sen lisäksi hänet voi nähdä Kansallisteatterin kattofreskoissa Yrjö Ollilan ja Juho Rissasen ikuistamana sekä Topi Vikstedin siveltimen vedoissa Teatteriravintola Apollon katossa. Edellisten lisäksi Lydia on toiminut muun muassa Martta Wendelinin, Ester Heleniuksen ja Viivi von Schrowe-Kallion mallina.
Lydia Metsämaa lienee ollut hyvin moderni ja itsenäinen nainen. ”Olkaa alasti niin paljon kuin voitte”, hän kehotti Jukka Virtasen haastattelussa. (Ylen dokumentti, 1972: Riisuttu, verhoton, karvaton, paljas) Haastattelu on nähtävissä näyttelyssä.
Kuvataide oli Lydian intohimo ja elämä, mutta myös kirjallisuus kietoutui lähelle hänen sydäntään. Hän tiesi erityisen paljon Rooman keisareista ja päätti vuonna 1973 kokeilla onneaan suositussa Tupla tai kuitti – tietokilpailuohjelmassa. Hän myös kirjoitti runoja.
Kaiken kaikkiaan iloinen ja elämän myönteinen Lydia Metsämaa työskenteli alastonmallina 25 vuotta, jonka jälkeen hän siirtyi Lallukan taiteilijakodin siivoojaksi.