Vuonna 2012 perustettu improvisaatioteatteri Mieletön Sitruuna treenaa Veturitalleilla viikoittain. Omien sanojensa mukaan poppoo nauttii eniten improvisaation vapaudesta ja suunnittelemattomuudesta. Yöhön he lupaavat ”kreisejä hahmoja”. Kävin treeneissä kuulostelemassa meininkiä ja tapaamassa näyttelijöitä. Säkkituoleilla istuskelleet Pasi, Sanni, Sami ja Paula jakoivat kokemuksiaan ja näkemyksiään improvisaatiosta. Minua kiinnosti erityisesti mikä improssa on parasta. Miksi juuri impro?

”On hienoa kun saa toteuttaa itseään hyvinkin vapaasti, ja vaikka kuinka pahasti mokaisi niin se on täysin hyväksyttävää. Improvisaation perussääntöhän on, että ”moka on lahja'”, Sami kertoo.

”Impro on ihana teatterimuoto jossa voi vapaammin leikitellä ja kokeilla erilaisia hahmoja ja kohtauksia, ilman painetta siitä että täytyisi olla erityisen hyvä näyttelijä. Voi sen sijaan olla vaikka hyvä tarinankertoja tai taitava räppäri”, Sanni jatkaa.

”Kivointa on, ettei tarvitse suunnitella. Elämässä joutuu sitä tekemään jo muutenkin, niin on mukavaa että improa tehdessä se on mahdotonta”, Pasi sanoo.

Improvisaatioteatteri alkaa kuulostaa niin mukavalta että mieleni tekisi hypätä lavalle heidän kanssaan. Myös ”moka on lahja” –periaate pääsee (kovaan) käyttöön omassa elämässäni. Treenien sabotoinnin sijaan päätän vielä udella, mitä he tuovat Yöhön. Näyttelijät kertovat aikovansa luoda improvisoidun kylän, jossa katsojat pääsevät seuraamaan minkälaisia hahmoja, tapahtumia ja hahmojen välisiä suhteita kylään syntyy.

”Meillä on aina yhdessä improtessa tosi hauskaa. Uskon sen välittyvän myös katsojille”, Paula sanoo.

Haastattelun päätteeksi sitruunat tekivät Yläkaupungin Yö -aiheisen impron. Videolla on myös tekstitykset, jotta pääset nauttimaan siitä julkisillakin paikoilla häiritsemättä kanssatallaajia.

Mette Seppälä